Koulujen alku näkyy monessa perheessä kalenterin täyttymisenä. Myös erilaiset harrastukset rytmittävät viikkoja. Arjen kiireen keskellä on hyvä muistaa varata leikille aikaa, koska sen merkitys lapsen kehitykselle ja elämälle on korvaamatonta.
Leikillä on erityinen paikka elämässämme. Se kulkee rinnalla läpi elämän vauvasta vanhuuteen. Leikin merkityksestä kertoo myös se, että sitä hyödynnetään myös opetuksessa varhaiskasvatuksesta korkeakouluun.
Nykyään leikitään kuitenkin vähemmän kuin ennen ja leikkiminen loppuu aiempaa nuorempana. Leikille onkin tärkeää varata aikaa myös arjessa, ja usein leikki riittää harrastukseksi pienille lapsille ja koululaisille.
Mutta mikä tekee leikistä niin tärkeän?
Leikki on oppimista
Leikki on paljon enemmän kuin hauskanpitoa ja ajanvietettä – jotka toki ovat myös tärkeitä elämässä. Leikki on kehityksen tae. Se vaikuttaa monipuolisesti siihen, miten ja millaiseksi kehitymme.
Leikin merkitys kognitiivisten taitojen ja aivojen kehitykselle on merkittävä. Kognitiiviset taidot liittyvät tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja varastointiin. Ne ovat perusta muun muassa ajattelulle, oppimiselle, päätöksenteolle ja muistamiselle. Hyvän pohjan luominen näille alkaa jo vauvana.
Leikkiminen on kaiken a ja o, mutta sitä voi myös rikastuttaa leluilla ja peleillä. Tutkijat ovat huomanneet, että lelut ja pelit voivat tarjota aivoille erilaisia ärsykkeitä, joista hyötyy kognitiivisiin prosesseihin liittyvä aivokuori. Lelut ja pelit kannustavat kokeilemaan, miettimään, muistamaan ja ratkomaan ongelmia.
Leikki on yhteistä
Koulutaipaleen aloittaminen tarkoittaa usein sosiaalisen piirin laajenemista. Lapsi tutustuu ikätovereihinsa ja vierailut kavereiden luona lisääntyvät. Oppitunneilla puolestaan tehdään ryhmätöitä, joissa jokaisella on oma roolinsa.
Näissä kaikissa tärkeitä ovat vuorovaikutus- ja tunnetaidot, jotka alkavat kehittymään leikin lomassa jo varhain. Leikissä esimerkiksi neuvotellaan yhteisistä pelisäännöistä ja opitaan käytöstapoja. Leikki onnistuu porukalla paljon paremmin, kun leikkijät keskustelevat ja kuuntelevat toisiaan.
Koulun alku on usein innostavaa, mutta jännittävää pienelle koululaiselle. Uusiin luokkalaisiin tutustuminen voi ujostuttaa ja muiden mielipiteet voivat askarruttaa. Nämä kaikki ovat normaaleja tunteita, joita lapsi opettelee käsittelemään leikkiessä. Erilaiset leikkitilanteet ja eri-ikäiset leikkikaverit totuttavat lasta uusiin tilanteisiin, joissa vaaditaan mm. itsesäätelytaitoja, kuten pettymysten ja jännityksen sietämistä ja oman vuoron odottamista.
Lasta voi myös tukea tunteiden käsittelyssä kuuntelemalla ja olemalla läsnä. Jos lapsi ei osaa sanoittaa tunteitaan, leikki voi auttaa. Leikki kertoo, mitä lapsi ajattelee ja miten tämä kokee erilaisia asioita, kuten koulujen alkamisen.
Leikki liikuttaa
Monissa perheissä arjen alkaminen tarkoittaa myös harrastusten pyörähtämistä käyntiin. Harrastukset ovat tärkeitä ja niiden parissa koetaan ikimuistoisia hetkiä. Usein pienelle lapselle ja koululaiselle leikki kuitenkin riittää mainiosti harrastukseksi.
Monesti aikuisen leikiksi tulkitsema ajanviete voi lapselle olla merkittävä harrastus. Esimerkiksi keppihevosten parissa monet lapset ja nuoret viettävät lukuisia tunteja yhdistäen luovan tekemisen, kaverit ja tietenkin hevoset.
”Kepparilla” laukatessa lapsen motoriset taidot ja fysiikka kehittyvät. Leikki onkin mitä parhain ja hauskin tapa liikkua. Leikissä karkeamotoriset taidot, kuten juoksu ja hyppiminen, vahvistuvat huomaamatta. Leikkiminen varsinkin ulkona tukee myös oppimista, koska se parantaa mm. unenlaatua. Virkeät aivot ovat vastaanottavaisia uudelle tiedolle.
Fyysisesti aktiivisessa leikissä lapsi saa myös päästellä höyryjä koulupäivien jälkeen. Nykyään arki on usein kiireistä, mikä voi myös heijastua ja vaikuttaa lapseen. Stressiä voi lieventää yhteisillä leikkihetkillä, joissa aikuisen on tärkeää olla läsnä ja kuunnella lasta. Vauhdilla itsenäistyvä ja uutta oppiva koululainen tarvitsee huomiota ja yhteisiä leikkihetkiä siinä missä taaperokin.
Lähteet:
https://www.parentingforbrain.com/benefits-play-learning-activities-early-childhood/
https://www.mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/myos-lapsella-voi-olla-stressioireita-jakamaton-lasnaolo-tarkeaa
Halonen, E. (2021) Leikin merkitys varhaiskasvatuksessa.
Wiberg, M. (2021) Lasten itsesäätelytaitojen ilmeneminen varhaiskasvatuksen arjessa.