Juokseminen, hyppääminen, heittäminen ja kiinniottaminen. Näitä ja monia muita motorisia taitoja lapsi harjoittelee leikin avulla. Voidaankin sanoa, että leikkimistä leimaa aina liikkumisen tarve.

Motorinen kehitys alkaa heti syntymän jälkeen. Olet varmasti huomannut, että jo vauvaikäinen alkaa tunnistaa omia kehonosiaan: missä varpaat, missä sormet, missä kämmenet? Pikkuhiljaa hän myös alkaa liikuttelemaan niitä.

Liike alkaa vuorovaikutuksesta. Lapsi oppii aikuisen avulla muodostamaan kuvan itsestään ja hahmottamaan omaa kehoaan. Sen jälkeen onkin aika lähteä liikkeelle.

Hieno- ja karkeamotoriset taidot kehittyvät leikkimällä

Motoriset perustaidot opitaan jo varhain, mutta erilaisia liikunnallisia taitoja ihminen omaksuu läpi elämänsä. Aktiivisin oppimisaika painottuu kuitenkin 0–14-ikävuoden välille, jolloin leikillä on suuri rooli ihmisen elämässä.

  • Refleksitoimintojen vaihe 0–1 vuotta
  • Alkeellisten taitojen omaksumisen vaihe 1–2-vuotta
  • Motoristen perustaitojen vaihe 2–7-vuotta
  • Erikoistuneiden liikkeiden vaihe 7–14 vuotta
  • Omaksuttujen taitojen hyödyntämisen vaihe (loppuelämä)

Monipuolisten leikkien avulla lapsen motoriset perustaidot kehittyvät tarvittavalla tavalla. Motoriset perustaidot jaetaan hieno- ja karkeamotorisiin taitoihin.

Hienomotoriikalla tarkoitetaan pienten lihasten hallintaa, kuten käden toimintoja ja liikkeiden sujuvuutta. Hienomotorisia taitoja ovat esimerkiksi piirtäminen ja kengännauhojen sitominen.

Karkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihasryhmien hallintaa ja liikkumiseen tarvittavien lihastoimintojen koordinaatiota. Karkeamotorisia taitoja ovat esimerkiksi kävely ja polkupyörällä ajo.

Ympäristö tarjoaa areenan motoriikan kehitykselle

Liikuntataitojen oppiminen on nopeaa lapsuudessa, sillä lapset ovat innostuneita oppimaan yrittämisen ja erehtymisen kautta. Perimällä on suuri rooli lapsen kehityksessä, mutta sen vaikutus pienenee iän karttuessa. Tällöin ympäristö alkaa ohjata kehitystä vahvemmin.

– Jos lapsi ei saa riittävästi mahdollisuuksia kokeilla ja harjoitella motorisia taitoja, ei perimä takaa yksin kehitystä, sanoo liikunnanopettaja ja erityisopettaja Ursula Haapanen Tampereen urheiluopisto Varalasta.

Lapsen motorista kehitystä voi tukea mahdollistamalla lapsen pääsyn erilaisiin ympäristöihin: esimerkiksi luonnossa liikkuminen tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia motoriikan eri osa-alueiden kehittymiselle.

Myös erilaiset välineet (mm. erikokoiset pallot ja mailat), materiaalien käsittely (mm. muovailu, askartelu) ja mukaan ottaminen arjen tilanteisiin (leivän voitelu, pölyjen pyyhkiminen) auttavat lasta kehittymään motorisesti.

Perusliikuntataidot vaikuttavat kognitiiviseen kehitykseen

Lapsen motoristen taitojen kehittymistä seurataan neuvolassa, mutta kouluiässä motorinen oppimisen vaikeus jää usein tunnistamatta. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten perusliikuntataidot ovat kuitenkin heikentyneet vuosikymmenten aikana.

– Tämä heikentyminen liittyy osaltaan fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. Perusliikuntataitojen hallitseminen on tärkeää, sillä niiden tiedetään kytkeytyvän kognitiiviseen kehitykseen, menestymiseen koulussa ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymiseen, Haapanen kertoo.

Yhteyttä selittää se, että samat aivoalueet vastaavat sekä motoristen taitojen sekä kognitiivisten taitojen hallinnasta.

Perusliikuntataitojen omaksuminen lapsuudessa ja nuoruudessa on vahvasti yhteyksissä koko elämän kestävään liikuntaharrastukseen.

– Heikot motoriset taidot vähentävät motivaatiota liikuntaa kohtaan ja lisäävät riskiä passiiviseen elämäntapaan. Tämä ei ole terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta kestävää. Perusliikuntataidot auttavat selviytymään arkielämän fyysistä haasteista ja tuottavat näin kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Entä jos lapsi ei pidä liikunnasta?

Liikunta ei ole kaikkien mieleen. Monet aikuiset muistelevat vielä tänäkin päivänä kauhulla omia lapsuuden liikuntatuntejaan, eivätkä ehkä siksi mielellään harrasta liikuntaa.

Motoriset taidot ovat aina sidoksissa itsetuntoon ja minäkuvaan. Siksi Haapasen mukaan myönteisillä kokemuksilla on suuri rooli, kun puhutaan liikunnasta. Leikki tuo liikkumiseen iloa ja poistaa turhaa kilpailua ja painetta.

– Taitojen kehittymisen ja oppimisen taustalla ovat aina tunteet. Erityisesti myönteiset onnistumisen kokemukset siivittävät oppimista. Hyödyntämällä oppimisessa esimerkiksi leikin aikaansaamia myönteisiä tunnetiloja edistämme uusien toimintatapojen rohkeaa etsimistä. Lisäksi on tärkeää, että perheessä liikutaan ja leikitään yhdessä, Haapanen sanoo.