Leikki on lapsen luontainen tapa oppia. Sen avulla lapsi tutustuu ympäristöönsä ja opettelee uusia asioita. Siksi on loogista, että leikki kuuluu lapsen kognitiiviseen kehitykseen.
Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastanottamiseen, käsittelyyn ja varastointiin liittyviä taitoja. Näitä ovat muun muassa ajattelu, havaitseminen, kieli, muistaminen, oppiminen, suunnittelu, ongelmanratkaisukyky, päätöksentekokyky ja keskittymiskyky.
Kognitiivinen kehitys on tärkeä psykologian osa-alue, ja siksi psykologit ovatkin kehittäneet lukuisia teorioita ajatusprosessien tutkimukselle. Jean Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoria on yksi tärkeimmistä. Hän jakaa lapsen kehityksen neljään kognitiiviseen vaiheeseen:
- sensomotorinen vaihe (0–2 vuotta)
- esioperationalinen vaihe (2–6 vuotta
- konkreettisten operaatioiden vaihe (6–11 vuotta)
- formaalien operaatioiden vaihe (11 vuotta ja vanhemmat)
Vaiheet auttavat hahmottamaan lapsen tiedollista kehitystä. Ensimmäisessä, sensomotorisessa vaiheessa, lapsi tutkii hyvin konkreettisesti ympäristönsä ihmisiä ja esineitä – esimerkiksi kättä ojentamalla ja koskettamalla. Tämän jälkeen lapsi siirtyy esioperationaaliseen vaiheeseen, jossa muisti ja mielikuvitus alkavat kehittyä. Leikit eivät ole vaan pelkkää kokeiluaa ja tutkimista, vaan ne alkavat vähitellen juonellistua.
Konkreettisten operaatioiden vaiheessa koululainen alkaa soveltaa periaatteita ja logiikkaa. Hän jaksaa keskittyä ja muistaa säännöt, mikä näkyy pelien pelaamisessa. Myös rakentelu- ja roolileikit ovat Piaget’n mukaan tälle ikäryhmälle tyypillisiä. Erityisesti roolien avulla lapsi oppii empatiaa eli samastumaan toisen ihmisen tunteisiin ja ajatuksiin.
Formaalien operaatioiden vaihe tarkoittaa noin 11–12-vuotiaiden kognitiivista kehitysvaihetta. Piaget’n mukaan murrosikäisen tai murrosiän kynnyksellä olevan nuoren ajattelua leimaa abstrakti ajattelu sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen.
Älyllinen päättely tapahtuu kielen varassa
Nykyisin tiedetään, että Piaget’n teoria jättää liian monta puolta arvioimatta, mutta kehitysvaiheiden luokittelu auttaa hahmottaamaan tiedollisten taitojen monimuotoisuutta. Lapset käyvät läpi samat kehitysvaiheet samassa järjestyksessä, mutta eri nopeudella.
Piaget’n teoriaa on myöhemmin täydennetty ympäristötekijöiden ja vuorovaikutuksen merkityksellä. Kannustavat vanhemmat tai motivoiva opettaja voi siivittää lapsen ajattelun kehittymistä.
Jyväskylän yliopiston varhais- ja alkukasvatuksen professori Anna-Maija Poikkeus kertoo Oppi & ilo -artikkelissa, että älyllinen päättely tapahtuu erityisesti kielen varassa. Siksi pienten lasten vanhempien tulisi haastaa lapsi pohtimaan syy-seuraussuhteita, vertailemaan ja kyseenalaistamaan. Myös rikas kielenkäyttö on varhaisina vuosina tärkeää.
Poikkeus suosittelee aktivoivaa lukutapaa. Siinä aikuinen nostaa kirjan tarinasta esiin kysymyksiä ja haastaa lapsen miettimään tekstin sisältöä. Myös erilaiset pelit vahvistavat käsitteellisen ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä ja tukevat sitä kautta koulumenestystä.
Leikin tai pelin lumo ei saa hävitä
Kognitiiviset toiminnot harjaantuvat leikkien ja pelien tiimellyksessä. Useissa leikeissä ja peleissä vaaditaan kokeilemista, ongelmanratkaisua, ajattelua ja ymmärtämistä eli juuri niitä asioita, joita oppimisessakin tarvitaan. Oulun yliopiston kasvatuspsykologian professori Hannu Soini kertoo Oppi ja ilo -artikkelissa, että leikillä luodaan oppimista säätelevät perustekijät.
Voidaan sanoa, että lapsi on luonnostaan oppimishaluinen ja luova. Aikuisen tulee huolehtia siitä, ettei lapsen oppimishalu sammu. Tämä tarkoittaa usein sitä, ettei oppimiselementtiä tule korostaa liikaa. Esimerkiksi jos lapsi laskee väärin kymmeneen, virhettä ei pidä korostaa vaan pyytä laskemaan uudelleen.
Leikin tai pelin lumo ei saa hävitä, vaan leikkiä pitää muistaa kunnioittaa. On myös hyvä muistaa, etteivät liian helpot tai liian vaikeat pelit ja leikit edistä lapsen kehitystä.
Kannustava leikkiympäristö on hyvä oppimisympäristö
Jo ennen kouluikää voidaan nähdä viitteitä lapsen oppimismotivaatiosta. Miten innokkaasti hän haluaa tarttua haasteisiin, ratkaista ongelmia ja opetella uusia taitoja? Temperamenttierot vaikuttavat toki oppijaminän kehitykseen, mutta olennaisempaa on ympäristön suhtautuminen lapsen aloitteisiin. On hyvä miettiä, vahvistavatko aikuiset rohkaisullaan lasten kokeiluja ja keksintöjä vai ampuvatko ideoita alas.
Lapsi tarvitsee kannustavan ilmapiirin, joka ruokkii virikkeitä omalle ajattelulle. Hyvä leikkiympäristö on lapselle myös hyvä oppimisympäristö. Tämä toteutuu, kun vanhemmat ja opettajat osoittavat uteliaisuutta lapsen kiinnostuksen kohteita kohtaan ja tukevat erilaisissa ponnisteluissa. Paras on ei tarvitse olla – yrityksille, erehtymisille ja onnistumisille täytyy antaa tilaa.
Vanhemmat eivät välillä huomaa, miten paljon heidän käsityksensä lasten taidoista vaikuttavat lapsiin. Jos vanhempi uskoo lapseensa ja näyttää sen, on myös lapsen helpompi uskoa itseensä. Tärkeitä tsemppareita ovat myös eskarin ja ensimmäisen luokan opettajat, joihin lapset kiintyvät helposti.
Miten herätetään lapsen kiinnostus oppimiseen?
Paras keino on antaa lapselle arkielämän tehtäviä ja houkutella ottamaan vastuuta. Tämä saattaa olla yllättävänkin helppoa, sillä lapset kokevat aikuisten heille esittämät tehtävät ja tavoitteet yleensä arvostuksensa – olipa kyseessä pöydän kattaminen tai kauppalistan tekeminen.
On kuitenkin tärkeää, että leikki pysyy tehtävän tekemisessä mukana, ja että vanhempi on mukana yhteisessä jutussa
Soinin mukaan pienemmillä lapsilla sadun maailma toimii hyvin. Kun satuhahmot oppivat ensin jonkin taidon, lapsi seuraa mielellään perässä.Kotioloissa leikkitilat ja -välineet on hyvä järjestellä houkutteleviksi mutta selkeiksi: kun esimerkiksi askarteluvälineet ovat helposti ja siististi saatavissa, askartelee lapsi todennäköisesti enemmän.
Leikki kehittää myös muita taitoja. Lue, miten leikki vaikuttaa sosioemotionaalisiin taitoihin ja motorisiin taitoihin.