Leikki tukee lapsen kehitystä monipuolisesti – ja tuo samalla iloa koko perheen arkeen! Siksi sille on tärkeää varata aikaa. Lapselle sopiva leikki kannattaa valita lapsen kehitysvaiheen mukaan, koska jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan.
Vauva
Vauva-iässä muodostuu tärkeä perusta lapsen kasvulle. Siinä keskeistä on vauvan ja vanhemman välisen suhteen muodostuminen eli varhainen vuorovaikutus. Yhdessä oleminen ja tekeminen luo perusturvallisuutta, joka on tärkeää muun muassa lapsen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä.
Vanhemman läsnäolo ja läheisyys on vauvan leikissä kaiken a ja o. Kaikenlainen hassuttelu, sylissä hyppyyttäminen ja keinuttelu ovat hyviä leikkejä vauvan kanssa leikittäviksi. Ne kehittävät niin luottamusta kuin motorisia taitoja.
Vauvoille ei tarvitse keksiä uutta puuhaa jatkuvasti, koska toistot ovat vauvalle tärkeitä. Samat lelut kiinnostavat ja naurattavat vauvaa pitkään. Tutut asiat ja jatkuvuus luovat turvallisuuden tunnetta niin vauvoille kuin isommillekin lapsille.
Vauva tutustuu maailmaan aistien avulla – haistelemalla, maistelemalla, katsomalla ja tunnustelemalla. Vauva reagoi hellään kosketukseen ja puheeseen sekä tarkastelee erityisesti kasvojen ilmeitä. Esimerkiksi lempeät lorut, laulut, kutittelu ja paijailu ovat vauvalle mieluisia leikkejä. Ne myös vaikuttavat monipuolisesti vauvan kehitykseen kielellisestä kehityksestä oman kehon tuntemukseen.
Leikkejä vauvoille:
- kurkistus- eli kukkuuleikit
- keinuttelu- ja hyppyyttelyleikit, kuten lentoleikki
- lorut ja laulut, joissa yhdistyvät kosketus
Taaperot eli 1–2-vuotiaat
Tunnustellen ja tarkkailen maailmaa tutkivasta vauvasta on kasvanut pieni seikkailija! Taapero on kiinnostunut ympäristöstään ja tutkii sitä rohkeasti. Leikkejä laajentavat erilaisten fyysisten ja motoristen taitojen, kuten kävelyn ja sorminäppäryyden, kehittyminen.
Monet ottavat ensimmäiset askeleensa taaperoiässä. Kävelemään opettelevalle taaperolle mukavaa puuhaa on esimerkiksi kävelyvaunun kanssa kulkeminen. Vaunu saattaa täyttyä leluista ja muista tavaroista, kun lapsi harjoittelee sorminäppäryyttä sekä silmien ja käsien yhteistyötä. Esineiden siirtäminen ja palikoiden kasaaminen päällekkäin ovatkin taaperoita kiinnostavia leikkejä.
Taapero alkaa myös testaamaan rajojaan ja karkuleikit voivat olla hauskoja pienelle seikkailijalle. Leikissä tärkeää on opetella kannustavasti rajoja ja yhteisiä pelisääntöjä, kuten sitä, ettei toisen kädestä saa ottaa tavaraa.
Taaperot tutustuvat leikin lomassa muihin lapsiin, mutta usein he leikkivät omia leikkejään enemmän vierekkäin kuin yhdessä. Vanhemman kanssa yhdessä leikkiminen on puolestaan taaperolle ykköspuuhaa. Esimerkiksi kurkistusleikit ja lorut saavat usein pienen naurun raikumaan.
Leikkejä taaperoille:
- palikoiden kasaaminen
- kurkistus- eli kukkuuleikit
- piiloleikki
- pallon heittäminen ja vierittäminen
- hiekkalaatikkoleikit, kuten kaivaminen
Leikki-ikäiset
Naurua, vauhtia ja hauskoja kysymyksiä ei puutu uteliaan leikki-ikäisen perheen päivistä. Leikki-ikäisinä pidetään 3–6-vuotiaita, joten lapsi kasvaa ja kehittyy valtavasti tässä ikävaiheessa.
Vilkas mielikuvitus näkyy leikki-ikäisten leikeissä. Erilaiset kuvitteluleikit ja roolileikit ovat leikki-ikäisille tärkeitä – erityisesti yhdessä leikkikavereiden kanssa leikittyinä. Yhdessä leikkiessä lapsen sosiaalisuus kehittyy ja hän oppii myös sääntöjä ja esimerkiksi ottamaan toiset huomioon.
Leikki-ikäinen ymmärtää jo paljon ja osaa monia taitoja. Esimerkiksi askartelu ja muut luovat leikit ja pelit ovat sorminäppärälle leikki-ikäiselle kiinnostavaa tekemistä. Karkeamotoriset taidot, kuten hyppely ja juokseminen, kehittyvät leikki-ikäisen vauhdikkaissa leikeissä.
Leikkejä leikki-ikäisille:
- temppurata ja hippa
- kuvittelu- ja roolileikit, kuten lääkäri- tai kauppaleikki
- luovat leikit, askartelu
- muistipeli
- musiikkileikit, kuten yhdessä laulaminen ja soittimen askartelu
7–9-vuotiaat
Kouluikään saapuvien lasten elämässä on paljon uutta ja jännittävää. Koulun aloittaminen on suuri askel, joka tuo mukanaan useita muutoksia, kuten koulunkäynnin ja uusien asioiden opettelua, uusia kavereita ja harrastuksia. Lapsen itsenäisyys lisääntyy, mutta samalla hän tarvitsee yhteistä tekemistä vanhempien kanssa.
Alakoululaiset leikkivät mieluusti kavereiden kanssa. Erityisesti koulun ensimmäisillä luokilla leikkejä ja pelejä ohjaavat säännöt, joista sopiminen kehittää mm. ryhmätyöskentelytaitoja. Leikissä alkaa näkyä enemmän lapsen mielenkiinnon kohteet, kuten harrastukset ja tv-sarjat tai elokuvat. Toisaalta perinteiset leikit, kuten kirkonrotta, ovat alakouluikäisten kestosuosikkeja.
Alakoulussa lasten leikkiminen myös vähentyy, ja leikki voi alkaa tuntua nololta, kun lapsi vanhenee. Tällöin aikuisen tuki ja kannustus on tärkeää. Aikuinen voi esimerkiksi ohjata lasta leikkimään tämän omien mielenkiinnon kohteiden parissa, jos lapsesta tuntuu muuten vaikealta leikkiä. Lelut ja pelit voivat toimia hauskana kannustimena leikkiin.
Leikkejä 7–9-vuotiaille kouluikäisille:
- pihaleikit
- erilaiset pelit
- kiinnostuksen kohteisiin liittyvät leikit, kuten heppaleikit ja Pokemon-leikit
- lorut, tarinaleikit ja arvoitukset
Lähteet:
https://suomenleluyhdistys.fi/osa-3-minkalainen-lelu-eri-ikaisille-lapsille-sopii/
https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/
https://kaksplus.fi/