Kussakin lapsen kasvun vaiheessa on tiettyjä asioita, joita lapsi opettelee ja joita hän on valmis omaksumaan. Käymme läpi, millaiset lelut sopivat vauvojen, taaperoiden ja leikki-ikäisten kehitykseen parhaiten.

Vauvat eli alle 1-vuotiaat

Vauvat tutustuvat maailmaan katsellen ja kosketellen, haistellen ja maistellen – lapsen ensimmäistä vuotta voisi oikeastaan kutsua tutkimusmatkaksi, koska koettavaa on niin paljon!

Kaikki lähtee vauvan perusluottamuksen kehittymisestä. Se alkaa muotoutua lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen kautta – aikuinen onkin vauvan paras leikkikaveri. Erilaiset sylileikit, köröttelyt, lorut, laulut ja vauvalle jutteleminen aloittavat leikin ja kielen kehityksen. Erityisesti vauva on kiinnostunut kasvoista, ja niitä tarkkailemalla hän oppii tulkitsemaan eleitä ja ilmeitä.

Pääpaino ensimmäisen ikävuoden aikana on aistien ja motoriikan kehittymisessä. Lapsen lähelle voi laittaa erilaisia katseluleluja, kuten värikkäitä mobileja, joita hän voi katsella, tavoitella ja joihin voi tarttua.

Myös äänien paikallistaminen, oman kehon hahmottaminen suhteessa ympäröivään maailmaan ja liikkumisen opettelu kuuluvat vauvan arkeen. Ensimmäisen syntymäpäivän tienoilla lapsi kiinnostuu usein myös kävelystä ja sanojakin alkaa muodostua.

 

Sopivia leluja vauvoille:

Helistimet: tarttumisotteen kehitys, syy-seuraussuhteen ymmärtäminen

Pehmolelut: turvallisuuden tunne

Peilit: tietoisuus itsestä, kehon hahmottaminen

Mobilet: katseen kohdistaminen, seuraaminen, käden ja silmien koordinaatio

Muotolaatikot & -alustat: ongelmanratkaisukyky

Kuvakirjat: uudet sanat

Pallot: pyörimisliikkeen oppiminen, tarttuminen, hahmottaminen

 

Taaperot eli 1–2-vuotiaat

Reilun vuoden ikäinen taapero työntää mielellään kärryjä tai vaunuja saadakseen lisätukea, koska kävely on vielä epävakaata. Tasapainon kehittyessä ja askeleen vakautuessa myös lelujen perässä vetäminen alkaa kiinnostaa. Vauhti kiihtyy koko ajan ja pian lapsi juoksee, kiipeilee ja heittää palloa.

Puheen oppiminen on tässä ikävaiheessa tärkeää. Lapselle puhumisen, laulamisen ja loruttelun lisäksi myös lapsen kuunteleminen on arvokasta.

Mallista oppiminen ja jäljittely sekä lelujen toiminnallisuus, mutta myös ”minä itse” -asenne alkavat ottaa roolia taaperon leikkimisessä. Näin itseluottamus kasvaa ja lapsi oppii uusia asioita ja leikkejä.

 

Oivia leluja taaperolle:

Roolileikkeihin liittyvät lelut: uudet asiat/leikit, itseluottamuksen kasvaminen

Yksinkertaiset palapelit: Käsien liikkeiden hallinta, muotojen oppiminen, sorminäppäryys

Pinottavat lelut, ksylofonit: käsien ja silmien koordinaatio

Pallot: motoriset taidot, silmien ja käsien koordinaatio, sorminäppäryys

 

Leikki-ikäiset eli 3–5-vuotiaat

3-vuotiaalle leikkikavereista tulee yhä tärkeämpiä. Omat lelut ovat edelleen ykkössijalla, mutta niitä myös jaetaan toisten kanssa. Leikki-ikäinen jaksaa keskittyä leikkiin yhä pidempään sekä yksin että yhdessä. Lisäksi mielikuvitus saa usein siivet.

Leikki-ikäiselle on tärkeää sääntöjen, sosiaalisuuden ja yhdessä tekemisen oppiminen. Roolileikit laajentuvat yhteisiksi leikeiksi, luovuus kukoistaa ja erilaiset käsitteet tulevat tutuiksi. Aikuinen voi olla leikeissä mukana, koska hän asettaa lapsille rajat: miten yhdessä toimitaan ja miten toista huomioidaan.

Kun käsien hienomotoriikka kehittyy, kiinnostus luovuutta vaativiin peleihin ja leikkeihin kasvaa. Leikki-ikäiset usein rakastavat askartelua, koska siinä kädenjälki on heti nähtävissä. Mallioppimisen lisäksi opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Värit, muodot, numerot ja kirjaimet kiinnostavat ja aika saa merkityksensä.

 

Leluja ja leikkejä leikki-ikäisille:

Muistipelit: muistin kehittyminen

Mielikuvitus-leikit: pelkojen, huolien, toiveiden ja unelmien käsittely

Yksinkertaiset pelit: yhdessä tekeminen, sääntöjen oppiminen

Askartelutarvikkeet: luovuus

Rakennussarjat: ongelmanratkaisu, silmien ja käsien koordinaatio