Koronavirus on tällä hetkellä miltei kaikenikäisiä lapsia koskettava aihe. Aihe on läsnä mediassa ja keskusteluissa päivittäin. Miten aiheesta pitäisi puhua lapsen kanssa? Kannattaako lapsen katsoa uutisia? Miten pelkoa tai eristyksen tuomaa ahdistusta voi ehkäistä? Entä jos aikuista itseään pelottaa? Psykologi Leea Mattila antaa vinkkejä korona-arjen tuomiin haasteisiin.
Kerro totuus ikään sopivalla tavalla
Poikkeuksellinen kevät on tuonut monet vanhemmat uuteen tilanteeseen. Maailmanlaajuisesti leviävä koronavirus (COVID-19) on kääntänyt monen perhearjen ylösalaisin aiheuttaen monenlaista huolta ja epävarmuutta. Aihe herättää lapsissa ymmärrettävästi paljon kysymyksiä, jopa pelkoa. Miten viruksesta puhutaan perheen pienimmille?
– On tärkeää huomioida lapsen ikätaso eli se, miten lapsi ymmärtää asian. Tämä selviää avoimilla kysymyksillä ja lapsen reaktioita seuraamalla. Jos lapsi nostaa aiheen itse esiin, pysähdy kuuntelemaan ja kysymään: ”mitä sinä ajattelet siitä?”, ohjeistaa psykologi Leea Mattila.
Mattila rohkaisee keskustelemaan leikki-ikäisen kanssa mahdollisimman totuudenmukaisesti, mutta aina toivoa ylläpitäen.
– Voit lohduttaa, että nyt voi olla esimerkiksi vaikeampaa saada unta, tai kaikki voi tuntua tyhmältä ja epäreilulta. On ihan ok tuntea näin ja siitä voi aina jutella vanhemmille. Muistuta, että normaaliin arkeen palataan heti kun mahdollista.
Lapset saattavat kuulla aiheesta myös muualta, esimerkiksi kaverilta. Silloin pitää Mattilan mukaan olla valppaana. Lapsi on voinut kuulla jotain mikä ei pidä paikkaansa ja pelätä suotta.
– 2–5-vuotiailla esiintyy maagista ajattelua, mikä tarkoittaa, että heidän ajatustensa syy-seuraussuhteet eivät ole ihan loogisia. Tämän ikäinen voi päätyä ajattelemaan, että isi sairastui ja joutui lääkäriin, koska kaadoin eilen maitolasin ja potea esimerkiksi tarpeetonta syyllisyyttä, Mattila kuvailee.
Kouluikäisten ja sitä vanhempien kanssa koronasta voi jutella suorempaan. Apua käsittelyyn saa esimerkiksi Helsingin Sanomien Lasten uutisista, jotka sanoittavat korona-aihetta lapsille sopivaan muotoon. On kuitenkin tärkeää, että vanhemmiltakin lapsilta kysytään heidän ajatuksistaan ja tunteistaan sekä muistutetaan vanhemman olevan aina turvana.
Pienimmät, alle kolmivuotiaat lapset, voi Mattilan mukaan suojata aiheelta mahdollisuuksien mukaan kokonaan.
Karsi aiheen turhaa käsittelyä
Koronavirus on uusi ilmiö myös meille aikuisille. Koko kevään olemme janonneet ajankohtaista tietoa viruksen etenemisestä ja puineet aihetta lähes päivittäin. Uutisten seuraaminen ja puhuminen voivat lievittää aikuisten ahdistusta, mutta lapselle jatkuva aiheen käsittely voi vaikuttaa päinvastoin.
Siinä missä vanhemmille voi olla tarpeellista ja jopa terapeuttista purkaa aihetta aamiaispöydässä tai seurata jatkuvasti uutisia, voi vieressä oleva lapsi kokea tilanteen pelottavana. Informaatiotulva voi luoda tunteen, että kriisi on kaikkialla. Lapsen voi olla vaikea erotella television kuvia omasta elämästään ja saattaa siksi kokea olevansa vaarassa.
Mattila kehottaa vanhempia jälleen seuraamaan lapsen reagointia ja miettimään sen pohjalta, pitäisikö aiheesta keskustella ja uutisia seurata silloin, kun lapsi ei ole läsnä.
– Lapsen stressi ei aina näy ulospäin, toiset ovat taitavia kätkemään sen. Siksi turhaa uutisten voivottelua kannattaa joka tapauksessa rajoittaa. Jos lapsen perustoiminnoissa, kuten unessa, leikkimisessä, keskittymisessä tai mielialassa alkaa näkyä pitkäkestoisia oireita, pitää miettiä tarvitaanko lisäapua. Tukea on edelleen tarjolla, vaikka nyt toimitaan etänä.
Myös aikuiselle liika uutisten seuraaminen voi olla haitallista. Pahimmassa tapauksessa ahdistus välittyy vanhemmalta myös lapselle.
– On todella inhimillistä, että myös aikuinen kokee nyt pelkoa. Tämä on poikkeustilanne, jossa kukaan ei ole parhaimmillaan. Aikuinen on kuitenkin aina vastuussa siitä, ettei oma pelko tai ahdistus kaadu lapsen päälle esimerkiksi turhana äreytenä, Mattila muistuttaa.
Poikkeusaikana on tärkeää, että myös vanhemmat huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan. Jos olo tuntuu ahdistuneelta tai järkyttyneeltä, on hyvä puhua perheenjäsenten tai ystävien kanssa ja järjestää aikaa asioille, jotka rentouttavat.
– Pahimmillaan poikkeusaika voi synnyttää kotiin jännitteitä, joiden seurauksena tapahtuu laiminlyöntiä, väkivaltaa tai sen uhkaa. Tällöin tarvitaan nopeasti ulkopuolista puuttumista ja ammattiapua.
Aina ei tarvitse puhua – leikillä ja rutiineilla syntyy turvallinen arki
Mattila kehottaa lähestymään korona-aihetta myös luovan ilmaisun kautta. Piirtämisen tai maalaamisen lisäksi voi myös kokeilla muovailla savea tai muovailuvahoja.
– Voit myös kirjoittaa lapsen kanssa tämän huolia ylös ja laittaa ne yöksi pois erityiseen ”huolilaatikkoon”. Näin lapsi ei jää ajatustensa kanssa yksin, eivätkä ne jää kaihertamaan mieleen illan tullen.
Myös huumori tai hassuttelu ovat hyviä apukeinoja pelon lievittämisessä. Koronapöpölle voi esimerkiksi piirtää hassut asusteet päälle, niin mielikuva viruksesta muuttuu vähemmän pelottavammaksi. On kuitenkin oltava tarkkana, ettei lapsen pelkoja vähätellä. Lapsen huolet on otettava tosissaan: lapsella on oikeus tuntea pelkoa.
Poikkeusaikana on tärkeä pitää kiinni rutiineista ja ohjata lapsen huomio leikkeihin. Vaikka maailma on muuttunut, niin ruokailurytmi, Pikku Kakkosen katselu, yhteiset leikit, nukkumaanmenoon liittyvät rituaalit pesuineen ja pusuineen tuovat valtavaa turvaa arkeen.
– Leikki tuo iloa ja hyvää mieltä sekä aikuiselle että lapselle. Leikkiminen on myös lasten kanava ilmaista ja työstää tunteita ja kokemuksia, Mattila muistuttaa.
3 + 1 muistisääntöä korona-arkeen
Ole läsnä. Kysy ja kuuntele. Paras pelon lievitys on läheinen, joka kuulee lapsen pelon sitä vähättelemättä ja suurentelematta ja vakuuttaa, että pysyy tämän rinnalla.
Huolehdi itsestäsi. Lapset ovat herkkiä aikuisten reaktioille. Puhu puolisolle tai ystävälle. Rentoudu. Kun vanhemmat voivat hyvin, myös perheen arkirutiinit rullaavat paremmin.
Leiki huolet pois. Epämiellyttäviä asioita voi käsitellä myös luovasti. Maalaa, piirrä, muotoile, kirjoita, tanssi tai vaikka jumppaa lapsen kanssa musiikin tahdissa.
+ Älä jää yksin. Poikkeustilanne voi aiheuttaa monenlaista ahdistusta ja huolta. Apua on kuitenkin saatavilla useilta tahoilta jopa ympäri vuorokauden. Älä jää yksin, vaan ota rohkeasti yhteyttä esim. näihin palveluihin (puhelimella tai chatissa):