Pienet sormet vipeltävät näppäimistöllä. Taasko se pelaa? Yhä nuoremmat lapset toivovat lahjaksi konsolipelejä ja käyttävät aiempaa enemmän leikkiaikaa niiden parissa. Pitäisikö tästä huolestua?
Pelaaminen on tätä päivää, eikä sitä vastaan tarvitse taistella. Peliaika on se juttu, joka on hyvä pitää kurissa. Kaksi tuntia päivässä alkaa olla asiantuntijoiden mukaan ehdoton maksimi.
Lapsi tarvitsee myös muunlaista leikkiä kuin pelaamista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen sanoo, että leikkiminen on lapselle elintärkeää.
– Leikki edistää luovuuden, mielikuvituksen, itseluottamuksen sekä fyysisten, sosiaalisten, kognitiivisten ja emotionaalisten vahvuuksien ja taitojen kehittymistä. Kaikki osa-alueet tukevat lapsen oppimista ja samalla leikillä on tärkeä tehtävä aivojen kehittymisessä.
Leikkiessä kehittyvät muun muassa kieli, syy-seuraus-ajattelu, joustava yhdisteleminen ja luova ajattelu.
– Leikin avulla lapsi oppii tuntemaan ympäristöään, jakamaan kokemuksia toisten kanssa ja luomaan suhteita itseensä, muihin ja koko maailmaan Leikki on lapsen tapa hahmottaa maailmaa, tutkia mitä siinä tapahtuu ja harjoitella sen ymmärtämistä, mikä on leikisti, mikä oikeasti. Leikissä lapsi voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa.
Joskus lasta pitää houkutella pois pelien äärestä. Lähes jokainen lapsi innostuu, jos aikuinen istahtaa viereen ja alkaa tutkia lelukoria.
– Aikuisen rooli ja kontrolli lapsen elämässä leikin mahdollistajana tai estäjänä on keskeinen. Leikki lähtee leikkiympäristöstä ja aikuisen suhtautumisesta leikkiin. Lapsi aistii nopeasti, jos aikuinen pieninkin elein väheksyy leikkimistä tai leikkiin käytettävää aikaa. Leikkiminen lasten kanssa tai leikin seuraaminen avaa aikuiselle oven oivaltaa ja ymmärtää lapsen leikkiä ja hänen ajatuksiaan.
– Yhdessä leikkimällä lapsi oppii leikkimään myös yksin. Yhdessä koetut ilon hetket tallentuvat niin lasten kuin aikuisten mieliin ja samalla ne vahvistavat voimavarojamme. Yhteinen leikki on myös vanhemmalle tilaisuus tutustua omaan lapseen paremmin ja kurkistaa syvemmälle lapsen maailmaan. Leikin ohessa voi tulla esiin lasta vaivaava asia, josta hän ei ole uskaltanut puhua.
On tärkeää, että emme aseta vastakkain tietokonepelejä, leluja ja leikkejä. Näillä kaikilla on hyviä puolia.
– Parhaimmillaan tietokonepelit inspiroivat aloittamaan myös muun vapaan ja omaehtoisen leikin. Tietokonepeleissä lapset oppivat strategista ajattelua ja looginen ajattelu kehittyy. Monesti myös lapsen kielitaito kehittyy ihan huomaamatta. Verkkopelit ovat tuoneet myös sosiaalisen puolen, kun pelejä pelataan verkossa kavereiden kanssa, Satuli-Kukkonen muistuttaa.
Tietokonepeleissä on yleensä joku miettinyt pelin juonen valmiiksi. Siksi tarvitaan myös sellaista leikkiä, joka on ennakoimatonta ja jonka ei tarvitse tuottaa mitään.
– Erityyppiset leikit ja lelut kehittävät lapsessa eri puolia. Palapelien teko voi kehittää ongelmanratkaisutaitoja, kun taas roolileikit ovat hyödyllisiä lapsen tunne-elämän kehittymiselle.