Leikki voi olla tuntikausia kestävää rakentelua, purkamista tai nuken hiusten harjaamista. Sen ei tarvitse tuottaa mitään. Silti lapsi oppii ja kehittyy koko ajan.
Pikkuinen istuu huoneessaan rakennuspalikoiden keskellä. Kokoaa ja purkaa, kokoaa ja purkaa. Aikuisen silmin voi näyttää siltä, että homma ei etene lainkaan. Huoli on turha. Lapsi leikkii omilla ehdoillaan, ilman tulospaineita.
Sääntö numero yksi onkin, että leikin ei tarvitse tuottaa mitään. Se on arvokasta omana itsenään, todetaan muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Leikin tuloksena ei tarvitse syntyä upeita aikaansaannoksia. Kehittävä puuhaaminen voi olla rakentamista, purkamista, sovittelua, kokeilua ja kaikkea siltä väliltä.
Tutkijat ovat huomanneet, että mukaansa tempaavien pelien tai elektronisten lelujen myötä voi käydä helposti niin, että klassiset lelut ovat vaarassa unohtua. Se voi olla lapsen kehitykselle riski, sillä esimerkiksi perinteiset palapelit ja palikkalelut ovat vertaansa vailla.
Kielellisiä kykyjä tarkastelevassa tutkimuksessa havaittiin, että perinteisillä leluilla leikkineillä lapsilla oli paremmat kielelliset kyvyt kuin elektronisilla leluilla leikkineillä. Perinteiset lelut olivat muun muassa palapelejä, palikkalaatikoita ja erilaisia rakennuspalikoita. Tutkimuksen julkaisi JAMA Pediatrics.
Tulos selittyy suurelta osin sillä, että vanhemmat puhuivat lapsille enemmän, kun menossa oli rakenteluleikki. Elektroniset lelut kaappaavat helpoiten lapsen kaiken huomion, joten vuorovaikutus aikuisen kanssa jää vähäiseksi.
Yksi on kuitenkin yhä ylitse muiden, jos kielellisestä kehityksestä puhutaan. Parasta lapsen kielen oppimiselle on JAMA Pediatricsin tutkimuksen mukaan kirjojen tutkiminen yhdessä vanhemman kanssa.